SANON NÄKEMIIN

Huh! Joululoma yllätti tulollaan! 

Tämän vuoden esitykset ovat ohitse. Suuri kiitos kaikille katsojille! Esitykset jatkuvat taas tammikuussa 16.1 ja jatkuvat kuun loppuun asti. Jos vielä on esitys kokematta, niin silloin kannattaa hypätä lentoon Mirmajaan! Tervetuloa!

Toivotamme kaikki Mimmin työryhmäläiset rauhallista, iloa ja rakkautta hehkuvaa joulua jokaiselle sekä hyvää uutta vuotta 2015! Levätkää, pitäkää toisistanne ja itsestänne huolta, hymyilkää ja saakaa toiset hymyilemään. Nyt, jos koskaan saa rentoutua ja nauttia lököilystä. Tavataan tammikuussa taas virkein mielin ja kehoin! 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015!

Lomalle!

Terkuin, Emma

TULEE ILOISEKSI, TULEE KAUNIIKSI, TULEE ITSENSÄ NÄKÖISEKSI

@Päivi Karjalainen

Ensimmäinen esitysviikko kunnialla ja hyvällä mielellä takana! 

On ollut ilo huomata, kuinka monet lapset ja aikuiset ovat löytäneet tiensä Katariinan kamariin meitä katsomaan. Torstaina sekä perjantaina esitystämme oli katsomassa myös maahanmuuttajaperheitä. Mirmajan visuaalisuus ja vahva äänimaisema sekä musiikki kertovat puhuttelevat varmasti, vaikkei kieltä ymmärtäisikään. Toivon, että yleisömme olisi jatkossakin monikulttuurinen! Kaikki ovat tervetulleita! Kiitos myös Paulalle ja Rekolle, jotka tulivat auttamaan yleisötyössä suurten ryhmien kanssa! 

Olen alkanut työstää tallennetta näytelmästämme festivaaleja sekä vierailuja varten. Kuvasimme kahdesta kuvakulmasta, jotta saisimme parhaimman lopputuloksen. Editointi on vaativaa ja tarkkaa, mutta teen parhaani. Jospa ensivuonna Mimmi lentäisi ympäri Suomen, ja miksei muuallekin!  

@Päivi Karjalainen

Tässäpä muutama arvostelu sekä artikkeli Mimmistä! Lukekaahan!

http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/377864/Kaupunginteatteri-hemmottelee-lapsikatsojia-jo-toisella-ensi-illalla

http://www.keskipohjanmaa.fi/18650/kokonaisvaltainen-fantasia

http://www.keskipohjanmaa.fi/18264/teatteri-satsaa-lapsiin

Lisäksi kommenteja katsojilta! 

"Minä tykkäsin ja lapset tykkäsi." Äiti

"WAU!" 9-vuotias poika

"4-vuotiasta tytärtäni jännitti ja hän halusi istua sylissä. Esityksen jälkeen hän oli innoissaan, kun pääsi pyörittämään vannetta." Äiti

"Kaikki oli parasta!" Eskari-ikäinen poika.

"Tunteellinen ja menee syvälle." Äiti

"Tajunnan räjäyttävä, niin visuaalinen. Voimakas aistimaailma." Äiti

"Akrobatia ja tähdet innostivat ja ihmetyttivät lapsia. Ne myös pehmensivät jännitystä." 4- ja 6-vuotiaiden lasten äiti

"Oli aika kiva, mutta ei ymmärrä koko ajan, mitä tapahtuu." Kaksi ykkösluokkalaista tyttöä

"Pelle ja pallot olivat kivoja!" Eskarilainen poika

"Pidin todella paljon Edelmannin musiikista." Isoäiti

"Tarpeellinen esitys tässä ajassa.", "On tärkeää puhua lasten äitien ja isien olosta." Pariskunta; psykologi sekä lastenpsykiatri

"Paras lastenesitys ikinä!" 4-vuotias poika

@Päivi Karjalainen

Terkuin,

Emma

NYT!

ENSI-ILTA!

Huh! 

Enskaviikko ohitse, ennakko lensi perjantaina siivillä ja ensi-iltamme oli lauantaina onnistunut ja onnellinen! Hymyilyttää ja leveästi!

Aivan kuin koko viikko olisi mennyt hujauksessa. Päivät sekoittuvat toisiinsa ja ajatukset limittyivät yhteiseksi rihmastoksi enkä osannut erottaa, mistä tai milloin mikäkin rihma alkoi tai mihin loppui; vai loppuiko lainkaan. Mutta tämä ei ollut ahdistava tunne vaan vapauttava, ilostuttavakin. Pääsin ehkä taas askeleen lähemmäksi Mirmajaa. 

Pääharjoitustemme koeyleisöksi oli kutsuttu niin Hollihaan kummiluokkamme kuin esittävän taiteen sekä musiikin koulutusohjelman opiskelijoita. Myöskin kaupunginteatterin oman talon väki omaisineen tulivat ns. omaisten kenraaliin torstaina. Pääsimme käytännössä kokeilemaan näytelmän loppuun suunnittelemaamme lyhyttä yleisötyöllistä hetkeä sekä käsiohjelmiemme lennokkien toimivuutta. Kamarin käytävästä saa mainion kiitoradan!

Tässä suunnittelemani käsiohjelmamme!

Tule katsomaan ja taittelemaan oma lennokkisi! 

Nyt onkin esitysten vuoro ja Mirmaja alkaa elää omaa elämäänsä. On hienoa päästä seuraamaan näytelmän kehitystä tulevien esitysten aikana. Tästä kirjoitan blogia jatkossa, joten luvassa on lisää!

Tässä vielä muutama kuva viimeiseltä harjoitusviikolta. 

Kiitokset kaikille, jotka tulitte koeyleisöksemme tällä ja edellisellä viikolla! Sekä suuri kiitos ennakon ja ensi-illan yleisölle! Kaikki lapset ja vanhemmat ovat tervetulleita meille!

Terkuin,

Emma

VALMIINA LÄHTÖÖN! SIIVET KÄYNTIIN!

Valmistava viikko ohitse ja niin alkaa enskaviikko!

Joukolla ehdimme jo ihmetellä, että kuinka me jo nyt olemme tässä? Mutta hyvillä mielin saa viimeinen harjoitusviikko alkaakin, sillä olemme oikein mainiolla mallilla! *koputan puuta* 

Valmistavia harjoituksiamme kävi katsomassa muutama kutsuttu vieras! Maanantaina kokenut teatterintekijä ja Hillen ystävä, Virpi Koskela oli yleisönämme läpimenossa. Keskiviikkona koeyleisönä oli muusikkomme Pauliinan johtama Juniorikuoro. Lörppö kävi toivottavamassa heidät tervetulleiksi ja toi heidät Katariinan kamariin, jossa kaikki olimme valmiina. Aivan jännitti! Paikalla oli myös yksi yleisötyöntekijöistämme, Paula! "Hauska!", "Vähän jännä!" ja "Ihanan outo!" olivat osa saamastamme palautteesta. Oli hienoa saada yleisöä harjoitukseemme! 

Tästä eteenpäin tarvitsemmekin vain lisää läpimenoja yleisön kanssa. Yleisön kontakti ja heidän välittämänsä energia on juuri sitä, mitä Mirmaja nyt kaipaa! Hyvä siis, että ensi-iltaviikko koostuu yhtä läpimenoa lukuunottamatta, yleisöllisistä harjoituksista. 

Lauantaina oli myös Loistavaa! - lasten ja nuorten kulttuuriviikon osana Mimmin promokeikka Kokkolan kaupungin kirjastossa. Noin tunnin kestävä ohjelmamme koostui niin leikeistä, juniorikuoron lauluista kuin pienistä kohtausmaistiaisista. Yleisöä tuli paikalle hienosti! Niin patjat kuin tuolit täyttyivät! Hymy nousi jokaisen huulille. Tapahtuma oli siis onnistunut.

Tässä hieman kuvia harjoituksistamme sekä lopuksi video sekä pari kuvaa promotilaisuudesta! 

Unikohtauksen harjoitusta

Hille ohjaa Anskua ja Pirkkoa

Unikohtauksen harjoitusta

Pirkko kurkkii kolostaan!

PROMOKEIKKAKUVIA!

Äiti Sirpa toivotti kaikki tervetulleiksi. Pauliina säesti tilaisuutta.

Yleisötyöntekijämme Paula ja Reko leikittivät lapsia! 

Autot huristelevat menemään!

Promokeikastamme Kokkolan Kaupunginkirjastossa! 

"MÄ ALAN HAHMOTTAA SUUNTIA! TULEE HALU LIIKKUA JA TOIMIA!"

Mikä viikko takana! 

Niin paljon teimme, tapahtui ja syvemmälle Mirmajaan pääsimme etten edes osaa kunnolla päättää, mistä aloittaisin! Jospa kerrankin, järjestelmällisesti (mitä, minäkö?!) maanantaista.. 

Maanantaina klo: 11.30 pidimme palaverin kaksistaan Hillen kanssa käsiohjelmista. Ja kuten arvata saattaa, käsiohjelmamme tulee olemaan mielikuvituksellinen ja se nappaa mukaan lentoon! Ehkä jopa kirjaimellisesti. Meidän kokoustellessamme, näyttelijät harjoittelivat lauluja Pauliinan johdolla. 

Maanantai jatkui kummiluokkamme vierailulla klo: 14.00. Pieni luokka noin 7-10-vuotiaita, erilaisista rikkaista kulttuureista Suomeen tulleita lapsia pääsivät näkemään, mitä harjoituksissamme tapahtuu. Oli upea hetki seurata, kuinka he hyppäsivät suoraan näytelmän maailmaan ja antoivat paljon energiaa näyttelijöille! Vuorovaikutus katsojan ja näyttelijän välillä tulee toimimaan hienosti, sen uskallan jo sanoa! 

Ihastuttavan kummiluokkamme poistuttua alkoikin ahkera valokuvaus! Julistekuvaa, mainoskuvaa, käsiohjelmakuvaa, banderollikuvaa.. "Räps! Räps! Klik!" sanoi valokuvaaja-Päivin kamera!

Innolla odotan, että pääsen näkemään, millaisia kuvia tuli! 

Maanantai-aamun lauluharjoituksissa Ansku hakee koreografiaa samalla laulaen; multitasking!

Järjestelmällisyys jatkuu! Tiistaina oli hurja päivä, sillä kävimme läpi koko näytelmän kaksi kertaa! Seurasimme eritoten kohtausten vaihtoja ja tutkimme loppukohtauksia. Päivä oli rankka, mutta antoisa. Varsinkin toinen, illemmalla tehty läpäri mielestäni oli saanut, joko uusista ohjeista tai väsymyksestä uudenlaista tuoreutta. Valoteknikko-harjoittelija Sami, joka liittyi joukkoomme pääsi myös tarkemmin seuraamaan harjoituksia ja suunnitelemaan valoja. Mainio lisä poppooseemme, tervetuloa! 

Intensiivistä kohtausharjoitusten seuraamista.

Keskiviikkona klo: 14.00 kävimme markkinoinnista vastaavan Irjan kanssa läpi uudestaan käsiohjelmaa ja käsittelimme sen käytännön puolia, jotka ilokseni puolsivat luonnoksiani! Hurraa!

Loppuharjoitukset sujuivat kohtausharjoitusten merkeissä: tunnelmien, toiminnan ja ajatusten tarkennusta sekä selkiinnyttämistä. Hyvin intensiivistä työtä ja keskittymisen ilman olisi voinut käsin koskettaa. 

Mustafan ja äidin, Sirpan suhde toisiinsa selkiytyy entistä enemmän. 

Illan päätteeksi jäimme Ansku, Pirkko ja minä käymään läpi seitsemännen kohtauksen koreografiaa. Enkä olisi uskonut, kuinka siinä kävi! Koko ilta hurahti liikkeiden yhdessä löytämisessä ja niiden asettelussa! Löysimme merkityksiä, symboliikkaa, jota en olisi aiemmin arvannutkaan! Luovuus suorastaan liisi tilassa. Olisimme kaiketi jääneet sinne pidempäänkin ellei Pirkko olisi huomannut kysyä kellonaikaa. Lopetimme tasan 21.30, eli viralliseen harjoitusten loppumisaikaan. Melko järjestelmällistä, vai mitä?

Kokonaisuudessaan tämä viikko on antanut minulle, ja toivon ja uskon, että muillekin meistä uutta voimaa ja energiaa. Kuin tuulenpuuhka, tai kunnon röyhtäys, joka nostattaa jalat maasta ja heittää hellästi eteenpäin. 

Mikä onkin hyvä asia, sillä ensiviikolla onkin VALMISTAVA VIIKKO! Saako jo jännittää?

Terkuin,

Emma

HÄN ON HÄN, HÄN ON KEN, NIIN TODELLINEN KUIN HÖYHEN

On aika tutustua paremmin Mirmajan mainioon väkeen, eli työryhmäämme! Esitin heille muutamia kysymyksiä, joiden avulla pääsemme sukeltamaan hetkeksi heidän ajatusmaailmaansa ja persoonaansa. Pitemmittä puheitta - asiaan!

Ihana ohjaajamme Hilkka (eli Hille!)

Jos olisit nukketeatterin nukke, millainen olisit?

- "Olisin räväkkä, graafinen, surrealistinen ja lähes itsekseen liikkuva. Olisin siis varjo varjoteatterissa!"

Lempirepliikkisi näytelmässä?

- " Mustafa: Se on Leningradin läski Lassie, hinta miljoona euroa!"

Millainen on sinun Mirmajasi?

- "Se on mielentila, jossa pääasiassa leijutaan, ollaan keveitä ja kuulaita. Siellä paistaa lempeä aurinkokin. Paljon siellä myös pöljäillään, ollaan kurittomia ja vitsit lentelee puolelta toiselle."

Tytti, visualistimme!

Jos olisit nukketeatterin nukke, millainen olisit?
- " Jos olisin nukke olisin jokin karvainen vaikeasti määriteltävä olento, joka vilistää ja värähtelee."

Lempimateriaalisi?
- " Silkki ja sammal."

Millainen on sinun Mirmajasi?
- " Joskus matkustaessa päädyin käymään suihkussa keskellä sademetsää kuumassa lähteestä virtaavassa vesiputouksessa, se tuntui aika Mirmajalta. Mirmajassa on lämmintä, salaperäistä ja turvallista. Mirmajasta löytyy tähtikirkas taivas ja kesyjä lohikäärmeitä."

Riku, joka näyttelee Mustafaa!

Millainen on maailman paras röyhtäys?
- " Maailman paras röyhtäys on sellainen, joka irrottaa jalaat maasta. Niin, että maahan jää pelkät kengät niinkuin Asterix-sarjiksissa. 
Vielä parempi on sellainen, joka irrottaa röyhtäyksen kuuntelijankin jalat maasta.."

Millainen oli viimeksi näkemäsi uni?
- " En muista mitä unta näin viimeksi muuta kuin, että siinä oli lintuja ja tuuli kovaa. Ehkä lensin?"

Anna-Leena, joka paremmin Anskuna tunnetaan! Ansku näyttelee niin Lörppöä kuin Mimmi Mouta.

Millainen olisi sinun mielikuvitusystäväsi?
- "Jos minulla olisi mielikuvitusystävä hän rohkaisisi ja yllyttäisi minua tekemään hurjia asioita ja menemään kohti vaaraa ja seikkailuja. Mielikuvitusystäväni olisi tosi cool muija."

Lempitemppusi?
- "Lempitemppuni on kun ensivaikutelmaltaan mahdoton tehtävä tulee jollain ihmeen kaupalla toteutetuksi. Vanteella lempi temppuni ovat niitä joissa vanteen avulla luodaan jokin näköharha tai illuusio."

Millainen on sinun Mirmajasi?

- " Minun mirmajani olisi sellainen jossa saisi aina nukkua silloin kun huvittaa ja siellä pystyisi syömään niin paljon pitsaa ku jaksaa syyä iliman että lihhoo. Ja sinne ei yltäis mikkää stressi tai kiire. Ne jäis aina matkan varrelle."

Pirkko eli näytelmässämme Mustafan äiti, Sirpa.

Herkkuruokasi?
- "Thaimaalainen kookoskeitto! siitä tulee autuas olo!"

Millainen on unelmakotisi?
- " Ylimmän kerroksen huoneisto jugendtalossa - korkeat huoneet - iso parveke, johon saa keittiöpuutarhan - tilava keittiö ja ruokasali, johon mahtuu iso pöytä, niin että voi järjestää mahtavia juhlia - kodin yhteydessä on työtila, johon kuuluu tanssisali ja harrastustila, johon mm. puuntyöstökoneet ja keramiikkauuni. Kodissa käy säännöllisesti siivooja."

Millainen on sinun Mirmajasi?
- " Minun Mirmajani on mielikuvituksen kultakehto, siellä on luovuuden lähde ja onnen onkalo, siellä sataa ilon pisaroita ja sulosäveleitä ja ongelmiin löytää ratkaisun ja rakkaus kukoistaa!"

Jouni, joka vastaa äänimaailmoista!

Millainen ääni olisit?
-" Olisin ääntä 20-20 000 Hz väliltä."

Kerro vitsi!
- "Mikä on hitauden huippu? -Kun etana jarruttaa kaarteessa."

Millainen on sinun Mirmajasi?
- "Mirmaja olisi paikka missä voisi hengailla."

Pauliina, pianistimme!

Jos olisit instrumentti, mikä olisit?
- "  Haluaisin olla sello, koska siinä on niin kaunis ääni."

Jos voisit matkustaa minne tahansa, minne menisit?
- "Haaveenani on matkustaa jonakin päivänä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin."

Millainen on sinun Mirmajasi?
-" Mun Mirmaja on lämmin, eksoottinen ja iloinen paikka."

 Ja lopuksi allekirjoittanut, eli minä, Emma!

Jos voisit puhua mitä tahansa kieltä täydellisesti, mikä se olisi?
-" Osaisinpa ees nykyisiä kunnolla! Ois hienoa osata puhua kaikkia kieliä edes jonkin verran. Small talk-polyglotti. Mut jos valitsen yhden, niin se olisi rrrrranska."

Lempirepliikkisi näytelmässä?
-" Sirpa: Millä me elämme, jos sinä et lennä meille rahaa?
Hassan: Naurukaupoilla!"

Millainen on sinun Mirmajasi?
-" Minun Mirmajani olisi alati muuttuva, uudelleen muotoutuva ja aina muokattavissa. Voisit omilla käsilläsi ja mielikuvituksesi voimasta tehdä siellä ja sille ihan mitä tahansa. Olisi hurjasti värejä ja paljon saippuakuplia. Välillä sataisi niin paljon, ettei näkisi eteensä ja silloin kaikki juoksisivat lätäköissä. Ja kaikki sadevaatteet ovat keltaisia. Mirmajassa kukaan ei unohtaisi, millaista on olla lapsi."

Terkuin,
Emma <3

OIKEA IKIOMA ISÄ

Laulu, räppäys, jonglööripallot, gamelan, kuunteluharjoituset, äänitykset sekä ääniefektit; siinä viikon sanat! 

Menneellä viikolla keskityimme paljolti näytelmän alkuosaan. Kävimme niin sanotusti puolikkaan läpimenon, jossa hahmotimme tarkemmin, mitä kaikkea tapahtuu ja miksi ensimmäisten kohtausten aikana, sekä kuinka ne soljuvat kohtauksesta toiseen. Ja soljuvathan ne!

Lisäksi, Mimmi Moun sulavasanainen kirjailija Maria Peura palkittiin! Tässä linkki uutisotsikkoon!
Onnea Maria!
http://www.uusimaa.fi/artikkeli/244918-maria-peura-palkittiin

Mustafa ja Lörppö, pihasirkuksen sirkusjohtaja ja mestarijonglööri kohtasivat tiistain harjoituksissa! Sitä sanailun ja ilkikurisen kilpailun määrää! 

"Lörppö sopii lörppähuulelle!"

Anskun kanssa harjoittelimme myös Mimmille tanssinumeroa hänen esittelylauluunsa sillä aikaa kun Riku, Pauliina, Jouni ja Hilkka kävivät läpi Mustafan räppiä ja Pirkko luki repliikkejään. Haimme yhdessä inspiraatiota Balilaisesta gamelan-tanssista.

Kuuntelimme mielenkiinnolla sivukorvalla, mitä viereisessä salissa tapahtui ja pääsimmekin kuulemaan muiden harjoittelun tuotosta! 

                              

Mustafa feat. Ansku ja Pirkko!

Hillen johdolla harjoittelimme Meisner-tekniikalla näyttelijäntyölle erittäin tärkeää osa-aluetta, eli itsensä ja toisen kuuntelua sekä siihen reagointia. Yhtenä harjoitteena näyttelijät kulkivat tilassa eri ruumiinosien johdatellessa heitä. 

Kuinka sinä tutkisit valokuvaa otsallasi?

Perjantaina Jounin johdolla kaupunginteatterin kenkävarastossa, jonka olimme vuoranneet äänieristetyksi, äänitimme niin Mimmin kuin Mustafan nauhalta tulevia repliikkejä. Homma sujui jouhevasti ja saimme hyvänlaatuista ääntä talletetuksi! Kuka tahansa voi rakentaa oman pienen äänityskoppinsa patjoista ja kankaista esimerkiksi omaan komeroonsa. Kannattaa kokeilla! 

Mahdoton on mahdollista, niin täällä kuin Mirmajassa!

Terkuin,

Emma

MAAILMAN PARHAAT RÖYHTÄYKSET!

ENSIMMÄINEN LÄPIMENO TAKANA, HURRAA!

Ensimmäinen läpimeno on aina jännittävää ja vatsaa kutkuttavaa. Sen jälkeinen olo on kuin olisi hypännyt voltilla kallion kielekkeeltä toiselle. Näytelmää katsoo uusin silmin ja ajatuksin.

Hienoa oli ensimmäistä kertaa nähdä ja kokea koko teksti, luomamme maailma ja hetket kokonaisuutena, toisiinsa nivoutuneina. Kuten aina ensimmäisen läpimenon jälkeen, kokonaisuus hahmottui paljon selkeämmäksi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Mitähän Mirmajassa seuraavaksi tapahtuu?

Muusikkomme Pauliina ja Jouni kokeilevat soundeja!

Visualistimme Tytti on tehnyt töitä hurjasti ja olemme saaneet käyttöömme suuren osan rekvisiitastamme ja roolivaatteet alkavat olla pian valmiita. Iso kuperkeikka ja hatunnosto Tytille ja kaikille häntä avustaneille!

Minusta on hienoa olla osa Mimmin kaltaisen lastennäytelmän tekemistä! Mielestäni on tärkeää tehdä laadukasta lastenteatteria, joka on kunnianhimoista sekä mielikuvituksellista eikä aliarvioi kohdeyleisöään. Kunnioitan suuresti tapaa, jolla olemme lähteneet etenemään: lapsen näkökulman ja ajatusmaailman kautta, lapsen silmin nähtynä. 

Väistämättä tämä on johtanut myös oman lapsuutensa tutkimiseen sekä ajattelemaan omaan lähipiiriinsä kuuluvia lapsia ja heidän ajatusmaailmaansa. Yhä vakaammin uskon, että lapsuus on asia, josta jokainen voi oppia paljon, niin itsestään kuin muista. Ja lapset itse voivat opettaa meille aikuisille hyvin paljon, antaa mahdollisuuden hahmottaa uusia, toisenlaisia suuntia.

Visuaalinen maailmamme muotoutumassa!

 Kuvassa myös ensimmäiset versiot Mustafan ja Mimmin roolivaatteista.

Anskulla riittää palloja, joilla temppuilla!

Tytin hahmottelua lavastuksesta!

Jounin ottama hieno kuva loppukohtauksesta!

Lapsekkain mielin,
Emma

PYÖRITÄÄN, DERVISSIEN LAILLA PYÖRITÄÄN

"Niin juuri käy, kun pyörii paljon.

Tulee iloiseksi, tulee kauniiksi,

tulee itsensä näköiseksi."

Toinen harjoitusviikko takana! Keskityimme Mustafan, Lörpön ja Mimmi Moun kohtauksiin ja se tiesi melkoista temppuilua ja rappisettiä! Koko viikon on ollut kunnon tekemisen meininki. Kovassa käytössä ovat olleet niin jonglööripallot, vanteet, lavasteet kuin me itse! Olemme kokeilleet, mihin kaikkeen me ja rekvisiitta pystymmekään, välillä rajojamme venytellenkin, naurun säestäminä.

Torstaina oli Kokkolan kaupunginteatterin avajaiset, joissa esiteltiin tulevaa ja nykyistä ohjelmistoa, palkittiin ansiokkaita näyttelijöitä, arvottiin ilmaislippuja sekä lopuksi oli avoimet ovet Metsäjätin sekä meidän, Mimmin harjoituksiin! Harjoittelimme silloin muunmuassa huikeaa rapkohtausta!

"Sano vaan: Ou nou!" huutaa Mimmi Mou ja heittää huikeat setit Jounin ja Pauliinan soittaessa taustalle muhkeita soundeja. Mimmi Mou feat. Mustafa! Olen varma, että tämä kohtaus saa fiiliksen kattoon! Mutta pitääkseni jännitystä yllä, en paljasta tästä spektaakkelista liikoja. 

Itse avajaistilaisuuden avasivat Kokkolan Juniorikuoro, jota muusikkomme Pauliina johtaa. He lauloivat kaksi kappaletta näytelmästämme: Mirmajaan sekä Tulkaa takaisin unet. Täydellinen avaus illalle!

 Kauniin heleästi laulavat kuorolaiset!

Hille piti puheen, jossa hän kertoi näytelmästämme ja paikalla oli myös itse Mimmi Mou. Hänen vanneshow:nsa hurmasi yleisön! 

Tällä viikolla minusta on tuntunut, että olemme todella päässeet hienosti syvemmälle Mirmajan maailmaan. Pikkuhiljaa kokonaisuus alkaa hahmottua, roolit selkiytyä ja teksti avautua enemmän ja enemmän. Minusta on hienoa, että harjoituksissamme ideat saavat lentää, nauru hyppiä suustamme ulos ja yhteinen oivaltamisen tunne valtaa harjoituskamarimme. Harjoituksissa aika lentää miltein yhtä nopeasti kuin Mimmi itse. 

 

Ensiviikolla tarkoituksena olisikin rämpiä koko näytelmä ensikertaa alusta loppuun asti! Eli ensimmäistä läpimenoa jännityksin odotellessa..

Näihin hymyileviin tunnelmiin,

Emma

KERRON SULLE SALAISUUDEN; SAAN KOHTA KODIN UUDEN

Mimmin ensimmäinen harjoitusviikko on alkanut!

Maanantaina ensimmäisten harjoitustemme aikana harjoittelimme Pauliinan johdolla lauluja sekä ideoimme niiden muotoa ja esitystapaa. Ideoita lensi niin rapista variksien raakuntaan ja aaltojen tuiskeen suhinaan! Pääsimme myös kuulemaan näytteitä Jounin äänimaisemista! Tässä video siitä, kun harjoittelemme biisiä Sata huonetta. Toni Edelmann on säveltänyt Maria Peuran runoista näytelmän laulut ja ne löytyvät myös Mimmi Moun pianokoulu-nimisestä kirjasta.

   

                                   

Aloitimme myös Ella ja Kaverit 2 Paterock-elokuvan katsomisen! Halusimme katsoa yhdessä jonkin näytelmän aiheisiin sekä kohderyhmäämme, lapsiin vetoavan elokuvan. Ella ja Kaverit olikin todella hulvaton ja samanaikaisesti herkkä sekä koskettava elokuva.

Tiistaina Hille (eli ohjaajamme Hilkka :) ) pyysi, että seuraavana päivänä harjoituksissa jokainen näyttelijöistä opettaisi hieman omaa erikoistaitoaan muille työryhmän jäsenille. Näin pääsisimme paremmin tutustumaan toisiimme!

Pirkko piti meille äänenhuoltoa ja kokeilimmekin saada äänen värisemään eri puolilla kehoamme, päälaesta vatsanpohjaan. Oli varmasti aika hauska näky kun me kaikki makoilimme lattialle mölyten ja nauraen.

Sen jälkeen Riku esitteli meille Suzuki-metodia, joka on japanilaisen Tadashi Suzukin luoma näyttelijäntyön metodi. Huomasimme nopeasti, että tämä metodi vaatisi kovaa kuntoa ja voimaa!

Ansku (Anna-Leena) opetti meille akrobaattisia temppuja! Muunmuassa lensimme lentokoneina ja nousimme seisomaan toistemme selille ja reisille! Tasapaino ja reisivoimat olivat jälleen kovassa työssä!

Ansku ohjeistaa Rikulle kuinka hän nostaa Anskun olkapäilleen.

Ja tällaisiin temppuihin sitten pystyttiin!

Keskiviikkona viimeiseksi näyttelijät kirjoittivat rooleissaan kirjeen jollekulle tärkeälle henkilölle, joka ei ole roolihenkilön elämässä juuri silloin läsnä. He saivat valita kynät, paperit ja kirjekuoret roolihenkilölleen sopiviksi, ja sitten rauhassa kirjoittaa tämän kirjeen.

Harjoitustemme lomassa kuvasimme samalla esittelyvideota Mimmistä erilaisille teatterifestivaaleille ympäri Suomea. Tässä pari kuvaa kuvauksista!

Pirkko Sirpan suuressa mekossa ja laatikossa!

Ansku pelleilee yhdessä laatikoista kun muut ahertavat.. 

Tässä vielä pari kuvaa Mimmi Moun naamion ja munan syntymisestä Tytin ja Hannan käsissä!

"Oi pyöräni, kananmunani"

Mimmi Moun naamio

Iloisin terveisin,

Emma

MINÄ OLEN MIMMI MOU!

"Ei kyllä ehkä joo 

mikki makki matsamoo, 

Hyppään jos ja kenties kun 

lukki lukki vukki tsung!"

Mimmi Mou Mirmajasta on Kokkolan kaupunginteatterissa kantaesityksensä saava lastennäytelmä. Näytelmä on Maria Peuran kirjoittama ja pohjautuu hänen lastenrunokokoelmaansa Mimmi Moun Ilotaika (Tammi). Näytelmä soveltuu ala-asteikäisille, pienille lapsille, perheille, tytöille ja pojille.
Maria Peuran näytelmässä yhdistyy huumori, mielikuvitus, kielellinen leikittely ja nonsense hyväksi kokonaisuudeksi. Aivan kuten näytelmän lähtökohtana olevassa runokokoelmassakin.

Mimmi Mou Mirmajasta-näytelmä kertoo nuoresta Mustafasta, joka äitinsä Sirpan kanssa muuttavat kerrostaloasuntoon. Uusi koti, uusi piha ja uudet ihmiset!
Pyörityksen keskellä Mustafa tapaa Mimmi Moun, värikkään ja pirteän mielikuvitusystävän ja seikkailu on taattu! Mimmi Mou Mirmajasta on fantasiaa, mielikuvitusta ja arkea yhdistävä, lämmin ja iloa tuova tarina koululaispojan selviytymisestä uudessa asuinympäristössä.

"Assam hassam looletsh hossam,  

hushuu hushii gloster mossam.  

Huomasin sen aivan juuri,  

suuhun kasvoi kielimuuri."

Kaiken yllämainitun lisäksi Mimmi Mou Mirmajasta on hieno yhteistyönnäyte! Eri teatteri- ja taidealan ammattilaiset ja opiskelijat lyövät osaavat päänsä ja kätensä yhteen, jotta saamme esittää upean, värikkään iloisen näytelmän! Minä itse, tämän blogin kirjoittaja ja ylläpitäjä, olen Centria AMK:ssa neljättä ja viimeistä vuotta teatteri-ilmaisunohjaajaksi opiskeleva Emma Bowles. Mimmi Mou Mirmajasta on työharjoitteluni ja tämä blogi toimii samalla harjoitteluni raporttina harjoituskaudesta ja sen aikana tapahtuvasta prosessista. Rattaat, vai sanoisinko jonglööripallot ovat alkaneet jo pyöriä keväällä Mimmin aloittamiseksi, mutta itse harjoitukset alkavat 29.9.2014 eli aivan parin päivän kuluttua! Jännittävää!

Tervetuloa seuraamaan Mimmi Moun etenemistä ensi-iltaansa 22.11.2014!

Iloisin terkuin,
Emma

Lopuksi vielä pari kuvaa maistiaisiksi!

Tytti ja Salla maskeeraavat Anskua Mimmi Mouksi! 

Lentävä Mimmi Mou!

Hullunkurinen Mimmi Mou!

Aina iloinen Mimmi Mou!