sunnuntai 30. marraskuuta 2014

TULEE ILOISEKSI, TULEE KAUNIIKSI, TULEE ITSENSÄ NÄKÖISEKSI


@Päivi Karjalainen


Ensimmäinen esitysviikko kunnialla ja hyvällä mielellä takana! 
On ollut ilo huomata, kuinka monet lapset ja aikuiset ovat löytäneet tiensä Katariinan kamariin meitä katsomaan. Torstaina sekä perjantaina esitystämme oli katsomassa myös maahanmuuttajaperheitä. Mirmajan visuaalisuus ja vahva äänimaisema sekä musiikki kertovat puhuttelevat varmasti, vaikkei kieltä ymmärtäisikään. Toivon, että yleisömme olisi jatkossakin monikulttuurinen! Kaikki ovat tervetulleita! Kiitos myös Paulalle ja Rekolle, jotka tulivat auttamaan yleisötyössä suurten ryhmien kanssa! 

Olen alkanut työstää tallennetta näytelmästämme festivaaleja sekä vierailuja varten. Kuvasimme kahdesta kuvakulmasta, jotta saisimme parhaimman lopputuloksen. Editointi on vaativaa ja tarkkaa, mutta teen parhaani. Jospa ensivuonna Mimmi lentäisi ympäri Suomen, ja miksei muuallekin!  


@Päivi Karjalainen



Tässäpä muutama arvostelu sekä artikkeli Mimmistä! Lukekaahan!





Lisäksi kommenteja katsojilta! 

"Minä tykkäsin ja lapset tykkäsi." Äiti

"WAU!" 9-vuotias poika

"4-vuotiasta tytärtäni jännitti ja hän halusi istua sylissä. Esityksen jälkeen hän oli innoissaan, kun pääsi pyörittämään vannetta." Äiti

"Kaikki oli parasta!" Eskari-ikäinen poika.

"Tunteellinen ja menee syvälle." Äiti

"Tajunnan räjäyttävä, niin visuaalinen. Voimakas aistimaailma." Äiti

"Akrobatia ja tähdet innostivat ja ihmetyttivät lapsia. Ne myös pehmensivät jännitystä." 4- ja 6-vuotiaiden lasten äiti

"Oli aika kiva, mutta ei ymmärrä koko ajan, mitä tapahtuu." Kaksi ykkösluokkalaista tyttöä

"Pelle ja pallot olivat kivoja!" Eskarilainen poika

"Pidin todella paljon Edelmannin musiikista." Isoäiti

"Tarpeellinen esitys tässä ajassa.", "On tärkeää puhua lasten äitien ja isien olosta." Pariskunta; psykologi sekä lastenpsykiatri

"Paras lastenesitys ikinä!" 4-vuotias poika


@Päivi Karjalainen



Terkuin,
Emma







maanantai 24. marraskuuta 2014

NYT!

ENSI-ILTA!




Huh! 

Enskaviikko ohitse, ennakko lensi perjantaina siivillä ja ensi-iltamme oli lauantaina onnistunut ja onnellinen! Hymyilyttää ja leveästi!

Aivan kuin koko viikko olisi mennyt hujauksessa. Päivät sekoittuvat toisiinsa ja ajatukset limittyivät yhteiseksi rihmastoksi enkä osannut erottaa, mistä tai milloin mikäkin rihma alkoi tai mihin loppui; vai loppuiko lainkaan. Mutta tämä ei ollut ahdistava tunne vaan vapauttava, ilostuttavakin. Pääsin ehkä taas askeleen lähemmäksi Mirmajaa. 

Pääharjoitustemme koeyleisöksi oli kutsuttu niin Hollihaan kummiluokkamme kuin esittävän taiteen sekä musiikin koulutusohjelman opiskelijoita. Myöskin kaupunginteatterin oman talon väki omaisineen tulivat ns. omaisten kenraaliin torstaina. Pääsimme käytännössä kokeilemaan näytelmän loppuun suunnittelemaamme lyhyttä yleisötyöllistä hetkeä sekä käsiohjelmiemme lennokkien toimivuutta. Kamarin käytävästä saa mainion kiitoradan!

Tässä suunnittelemani käsiohjelmamme!



Tule katsomaan ja taittelemaan oma lennokkisi! 


Nyt onkin esitysten vuoro ja Mirmaja alkaa elää omaa elämäänsä. On hienoa päästä seuraamaan näytelmän kehitystä tulevien esitysten aikana. Tästä kirjoitan blogia jatkossa, joten luvassa on lisää!



Tässä vielä muutama kuva viimeiseltä harjoitusviikolta. 










Kiitokset kaikille, jotka tulitte koeyleisöksemme tällä ja edellisellä viikolla! Sekä suuri kiitos ennakon ja ensi-illan yleisölle! Kaikki lapset ja vanhemmat ovat tervetulleita meille!

Terkuin,
Emma



maanantai 17. marraskuuta 2014

VALMIINA LÄHTÖÖN! SIIVET KÄYNTIIN!

Valmistava viikko ohitse ja niin alkaa enskaviikko!
Joukolla ehdimme jo ihmetellä, että kuinka me jo nyt olemme tässä? Mutta hyvillä mielin saa viimeinen harjoitusviikko alkaakin, sillä olemme oikein mainiolla mallilla! *koputan puuta* 

Valmistavia harjoituksiamme kävi katsomassa muutama kutsuttu vieras! Maanantaina kokenut teatterintekijä ja Hillen ystävä, Virpi Koskela oli yleisönämme läpimenossa. Keskiviikkona koeyleisönä oli muusikkomme Pauliinan johtama Juniorikuoro. Lörppö kävi toivottavamassa heidät tervetulleiksi ja toi heidät Katariinan kamariin, jossa kaikki olimme valmiina. Aivan jännitti! Paikalla oli myös yksi yleisötyöntekijöistämme, Paula! "Hauska!", "Vähän jännä!" ja "Ihanan outo!" olivat osa saamastamme palautteesta. Oli hienoa saada yleisöä harjoitukseemme! 

Tästä eteenpäin tarvitsemmekin vain lisää läpimenoja yleisön kanssa. Yleisön kontakti ja heidän välittämänsä energia on juuri sitä, mitä Mirmaja nyt kaipaa! Hyvä siis, että ensi-iltaviikko koostuu yhtä läpimenoa lukuunottamatta, yleisöllisistä harjoituksista. 

Lauantaina oli myös Loistavaa! - lasten ja nuorten kulttuuriviikon osana Mimmin promokeikka Kokkolan kaupungin kirjastossa. Noin tunnin kestävä ohjelmamme koostui niin leikeistä, juniorikuoron lauluista kuin pienistä kohtausmaistiaisista. Yleisöä tuli paikalle hienosti! Niin patjat kuin tuolit täyttyivät! Hymy nousi jokaisen huulille. Tapahtuma oli siis onnistunut.

Tässä hieman kuvia harjoituksistamme sekä lopuksi video sekä pari kuvaa promotilaisuudesta! 



Unikohtauksen harjoitusta




Hille ohjaa Anskua ja Pirkkoa



Unikohtauksen harjoitusta



Pirkko kurkkii kolostaan!


PROMOKEIKKAKUVIA!


Äiti Sirpa toivotti kaikki tervetulleiksi. Pauliina säesti tilaisuutta.


Yleisötyöntekijämme Paula ja Reko leikittivät lapsia! 
Autot huristelevat menemään!




Promokeikastamme Kokkolan Kaupunginkirjastossa! 


sunnuntai 9. marraskuuta 2014

"MÄ ALAN HAHMOTTAA SUUNTIA! TULEE HALU LIIKKUA JA TOIMIA!"

Mikä viikko takana! 
Niin paljon teimme, tapahtui ja syvemmälle Mirmajaan pääsimme etten edes osaa kunnolla päättää, mistä aloittaisin! Jospa kerrankin, järjestelmällisesti (mitä, minäkö?!) maanantaista.. 

Maanantaina klo: 11.30 pidimme palaverin kaksistaan Hillen kanssa käsiohjelmista. Ja kuten arvata saattaa, käsiohjelmamme tulee olemaan mielikuvituksellinen ja se nappaa mukaan lentoon! Ehkä jopa kirjaimellisesti. Meidän kokoustellessamme, näyttelijät harjoittelivat lauluja Pauliinan johdolla. 

Maanantai jatkui kummiluokkamme vierailulla klo: 14.00. Pieni luokka noin 7-10-vuotiaita, erilaisista rikkaista kulttuureista Suomeen tulleita lapsia pääsivät näkemään, mitä harjoituksissamme tapahtuu. Oli upea hetki seurata, kuinka he hyppäsivät suoraan näytelmän maailmaan ja antoivat paljon energiaa näyttelijöille! Vuorovaikutus katsojan ja näyttelijän välillä tulee toimimaan hienosti, sen uskallan jo sanoa! 

Ihastuttavan kummiluokkamme poistuttua alkoikin ahkera valokuvaus! Julistekuvaa, mainoskuvaa, käsiohjelmakuvaa, banderollikuvaa.. "Räps! Räps! Klik!" sanoi valokuvaaja-Päivin kamera!
Innolla odotan, että pääsen näkemään, millaisia kuvia tuli! 



Maanantai-aamun lauluharjoituksissa Ansku hakee koreografiaa samalla laulaen; multitasking!


Järjestelmällisyys jatkuu! Tiistaina oli hurja päivä, sillä kävimme läpi koko näytelmän kaksi kertaa! Seurasimme eritoten kohtausten vaihtoja ja tutkimme loppukohtauksia. Päivä oli rankka, mutta antoisa. Varsinkin toinen, illemmalla tehty läpäri mielestäni oli saanut, joko uusista ohjeista tai väsymyksestä uudenlaista tuoreutta. Valoteknikko-harjoittelija Sami, joka liittyi joukkoomme pääsi myös tarkemmin seuraamaan harjoituksia ja suunnitelemaan valoja. Mainio lisä poppooseemme, tervetuloa! 



Intensiivistä kohtausharjoitusten seuraamista.


Keskiviikkona klo: 14.00 kävimme markkinoinnista vastaavan Irjan kanssa läpi uudestaan käsiohjelmaa ja käsittelimme sen käytännön puolia, jotka ilokseni puolsivat luonnoksiani! Hurraa!

Loppuharjoitukset sujuivat kohtausharjoitusten merkeissä: tunnelmien, toiminnan ja ajatusten tarkennusta sekä selkiinnyttämistä. Hyvin intensiivistä työtä ja keskittymisen ilman olisi voinut käsin koskettaa. 



Mustafan ja äidin, Sirpan suhde toisiinsa selkiytyy entistä enemmän. 



Illan päätteeksi jäimme Ansku, Pirkko ja minä käymään läpi seitsemännen kohtauksen koreografiaa. Enkä olisi uskonut, kuinka siinä kävi! Koko ilta hurahti liikkeiden yhdessä löytämisessä ja niiden asettelussa! Löysimme merkityksiä, symboliikkaa, jota en olisi aiemmin arvannutkaan! Luovuus suorastaan liisi tilassa. Olisimme kaiketi jääneet sinne pidempäänkin ellei Pirkko olisi huomannut kysyä kellonaikaa. Lopetimme tasan 21.30, eli viralliseen harjoitusten loppumisaikaan. Melko järjestelmällistä, vai mitä?

Kokonaisuudessaan tämä viikko on antanut minulle, ja toivon ja uskon, että muillekin meistä uutta voimaa ja energiaa. Kuin tuulenpuuhka, tai kunnon röyhtäys, joka nostattaa jalat maasta ja heittää hellästi eteenpäin. 

Mikä onkin hyvä asia, sillä ensiviikolla onkin VALMISTAVA VIIKKO! Saako jo jännittää?

Terkuin,
Emma



sunnuntai 2. marraskuuta 2014

HÄN ON HÄN, HÄN ON KEN, NIIN TODELLINEN KUIN HÖYHEN

On aika tutustua paremmin Mirmajan mainioon väkeen, eli työryhmäämme! Esitin heille muutamia kysymyksiä, joiden avulla pääsemme sukeltamaan hetkeksi heidän ajatusmaailmaansa ja persoonaansa. Pitemmittä puheitta - asiaan!


Ihana ohjaajamme Hilkka (eli Hille!)

Jos olisit nukketeatterin nukke, millainen olisit?
- "Olisin räväkkä, graafinen, surrealistinen ja lähes itsekseen liikkuva. Olisin siis varjo varjoteatterissa!"

Lempirepliikkisi näytelmässä?
- " Mustafa: Se on Leningradin läski Lassie, hinta miljoona euroa!"

Millainen on sinun Mirmajasi?
- "Se on mielentila, jossa pääasiassa leijutaan, ollaan keveitä ja kuulaita. Siellä paistaa lempeä aurinkokin. Paljon siellä myös pöljäillään, ollaan kurittomia ja vitsit lentelee puolelta toiselle."




Tytti, visualistimme!

Jos olisit nukketeatterin nukke, millainen olisit?
- " Jos olisin nukke olisin jokin karvainen vaikeasti määriteltävä olento, joka vilistää ja värähtelee."

Lempimateriaalisi?
- " Silkki ja sammal."

Millainen on sinun Mirmajasi?
- " Joskus matkustaessa päädyin käymään suihkussa keskellä sademetsää kuumassa lähteestä virtaavassa vesiputouksessa, se tuntui aika Mirmajalta. Mirmajassa on lämmintä, salaperäistä ja turvallista. Mirmajasta löytyy tähtikirkas taivas ja kesyjä lohikäärmeitä."


Riku, joka näyttelee Mustafaa!

Millainen on maailman paras röyhtäys?
- " Maailman paras röyhtäys on sellainen, joka irrottaa jalaat maasta. Niin, että maahan jää pelkät kengät niinkuin Asterix-sarjiksissa. 
Vielä parempi on sellainen, joka irrottaa röyhtäyksen kuuntelijankin jalat maasta.."

Millainen oli viimeksi näkemäsi uni?
- " En muista mitä unta näin viimeksi muuta kuin, että siinä oli lintuja ja tuuli kovaa. Ehkä lensin?"

Anna-Leena, joka paremmin Anskuna tunnetaan! Ansku näyttelee niin Lörppöä kuin Mimmi Mouta.

Millainen olisi sinun mielikuvitusystäväsi?
- "Jos minulla olisi mielikuvitusystävä hän rohkaisisi ja yllyttäisi minua tekemään hurjia asioita ja menemään kohti vaaraa ja seikkailuja. Mielikuvitusystäväni olisi tosi cool muija."

Lempitemppusi?
- "Lempitemppuni on kun ensivaikutelmaltaan mahdoton tehtävä tulee jollain ihmeen kaupalla toteutetuksi. Vanteella lempi temppuni ovat niitä joissa vanteen avulla luodaan jokin näköharha tai illuusio."


Millainen on sinun Mirmajasi?
- " Minun mirmajani olisi sellainen jossa saisi aina nukkua silloin kun huvittaa ja siellä pystyisi syömään niin paljon pitsaa ku jaksaa syyä iliman että lihhoo. Ja sinne ei yltäis mikkää stressi tai kiire. Ne jäis aina matkan varrelle."


Pirkko eli näytelmässämme Mustafan äiti, Sirpa.

Herkkuruokasi?
- "Thaimaalainen kookoskeitto! siitä tulee autuas olo!"

Millainen on unelmakotisi?
- " Ylimmän kerroksen huoneisto jugendtalossa - korkeat huoneet - iso parveke, johon saa keittiöpuutarhan - tilava keittiö ja ruokasali, johon mahtuu iso pöytä, niin että voi järjestää mahtavia juhlia - kodin yhteydessä on työtila, johon kuuluu tanssisali ja harrastustila, johon mm. puuntyöstökoneet ja keramiikkauuni. Kodissa käy säännöllisesti siivooja."

Millainen on sinun Mirmajasi?
- " Minun Mirmajani on mielikuvituksen kultakehto, siellä on luovuuden lähde ja onnen onkalo, siellä sataa ilon pisaroita ja sulosäveleitä ja ongelmiin löytää ratkaisun ja rakkaus kukoistaa!"

Jouni, joka vastaa äänimaailmoista!

Millainen ääni olisit?
-" Olisin ääntä 20-20 000 Hz väliltä."

Kerro vitsi!
- "Mikä on hitauden huippu? -Kun etana jarruttaa kaarteessa."

Millainen on sinun Mirmajasi?
- "Mirmaja olisi paikka missä voisi hengailla."



Pauliina, pianistimme!

Jos olisit instrumentti, mikä olisit?
- "  Haluaisin olla sello, koska siinä on niin kaunis ääni."

Jos voisit matkustaa minne tahansa, minne menisit?
- "Haaveenani on matkustaa jonakin päivänä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin."

Millainen on sinun Mirmajasi?
-" Mun Mirmaja on lämmin, eksoottinen ja iloinen paikka."
 Ja lopuksi allekirjoittanut, eli minä, Emma!

Jos voisit puhua mitä tahansa kieltä täydellisesti, mikä se olisi?
-" Osaisinpa ees nykyisiä kunnolla! Ois hienoa osata puhua kaikkia kieliä edes jonkin verran. Small talk-polyglotti. Mut jos valitsen yhden, niin se olisi rrrrranska."

Lempirepliikkisi näytelmässä?
-" Sirpa: Millä me elämme, jos sinä et lennä meille rahaa?
Hassan: Naurukaupoilla!"

Millainen on sinun Mirmajasi?
-" Minun Mirmajani olisi alati muuttuva, uudelleen muotoutuva ja aina muokattavissa. Voisit omilla käsilläsi ja mielikuvituksesi voimasta tehdä siellä ja sille ihan mitä tahansa. Olisi hurjasti värejä ja paljon saippuakuplia. Välillä sataisi niin paljon, ettei näkisi eteensä ja silloin kaikki juoksisivat lätäköissä. Ja kaikki sadevaatteet ovat keltaisia. Mirmajassa kukaan ei unohtaisi, millaista on olla lapsi."

Terkuin,
Emma <3